Asukasyhteisösivusto
Kalajärven ympärillä olevissa metsissä ja kalliolla risteilee polkuja joka suuntaan. Reitit kulkevat aluetta täplittävien luonnonsuojelualueiden läpi upeissa maisemissa. Oheiseen karttaan on listattu mielenkiintoisia kohteita, jotka kannattaa käydä bongaamassa!
Kalajärvi on pieni ja matala vesialue, joten se jäätyy yleensä kauttaaltaan ja kantaa varsin luotettavasti kaikkialta kun jään paksuus ylittää 5cm. Talvella jään pinnalle satanut lumi sulaa suojakeleillä ja kinostaa uudelleen, mutta useimpina vuosina siihen kevättalveen mennessä muodostuu todella hieno tasainen pinta, joka kelpaa erinoimaisesti luisteluun ja hiihtoon.
Vuosien mittaa jäällä on viritetty kaikenlaista muutakin mukavaa. On pidetty grillibileet, sahattu toimiva jääkaruselli ja napakelkkakin viihdytti lapsia monena talvena. Jäällä liikkuessa on toki kuitenkin aina hyvä pitää naskalit kaulassa ja muistaa että monen laiturin nokassa piilottelee avoin uintiavanto!
Kalajärven jäällä on lääninhallituksen päätöksellä moottoriajoneuvoilla ajo kielletty, mukaanlukien moottorikelkat, mopot ja mönkijät. Tämä ennenkaikkea järven vesistön suojelemiseksi, jotta laitteista valuva öljy ei pääse herkkää ekosysteemiä sotkemaan. Poikkeukseksi on kuitenkin laskettu luisteluratojen auraukseen ja muuhun järven kunnossapitoon liittyvät ajot.
Kuninkaantien verkosto Turusta Pietariin ei rajoittunut vain kärryin kuljettaviin pääreitteihin, vaan isompien talojen väleillä kulki metsien läpi ratsukoilla kuljettavia polkuja. Buusintie ja sen jatkona kulkeva polku Kalajärven pohjoispuolella on yksi vanhimpia Uudellamaalla alkuperäisellä paikallaan säilyneitä osia tästä tieverkostosta.
Espoon kaupunki on julkaissut pienen historiikin Espoon pohjois- ja keskiosien hitorialliset tiet, jossa sivuilla 49-51 mainitaan ”Buusintie-nimetön polku-osuus Kalajärven rannalla”. Ratsupolku on yhdistänyt Punametsän (Rödskog) kylän Vantaan Keimolaan (Keinby), josta yhteys on liittynyt edelleen Helsingin pitäjän kirkolle ja Klaukkalasta pohjoiseen kulkevalle kärrytielle. Polku on ainutlaatuinen juuri siksi, että se on säilynyt sellaisenaan jo vuosisatoja.
1923 piirretyssä kartassa Kalajärvi on vielä erämaajärvi, ilman ensimmäistäkään rakennusta. Buusintieltä alkava polku näkyy erittäin hyvin siinä paikassa kun se on todennäköisesti ollut satoja vuosia.
Kalajärven kierros on varsin suosittu kävelyreitti. Seuraavalla kerralla kun tallustat omassa rauhassa tutulla polulla, voit miettiä kuinka siinä jo 1600-luvulta alkaen ovat ratsumiehet kiitäneet rusthollilta toiseen ja liikenne on saattanut olla aika-ajoin vilkastakin.
Kalajärvi on esiintynyt karttalehdillä aina samalla suomenkielisellä nimellään, vuosisadasta toiseen. Ympärillä olevat kaikki muut paikannimet ovat pääosin olleet ruotsinkielisiä, mutta jostain syystä Kalajärvi ei koskaan ole saanut nimeä paikallisten äidinkielen mukaan.
1700-luvun kartoissa Röylän pellot ovat jo nykysijoillaan. Kalajärvi ja ympäröivät kalliot on piirretty koskemattoman metsän keskelle.
1800-luvulla Venäjän maakuntakartoissa Kalajärvi näkyy nimeltä mainittuna, mutta varsin ylimalkaan piirrettynä sinisenä plänttinä. Mielenkiintoisinta varmaan huomata kuinka Luukinjärvi on lähes kaksi kertaa nykyistä kokoaan suurempi.
1900-luvulle tultaessa Pohjois-Espoon nopea kehitys näkyy erityisesti karttalehdillä. Vielä 1920 ja 30-luvun kartoissa Kalajärvi on keskellä metsiä polkujen päässä, mutta 1950-luvulla Porintie kulkee jo pohjoisrantaa viistäen ja järven rannat on lohkottu mökkitonteiksi.
