Asukasyhteisösivusto
Kalastuskunnan kannatusmaksun ohjeet on jaettu Kalajärven talouksiin suoraan postilaatikoihin. Eräpäiväksi on tänä vuonna merkitty syyskuun viimeinen, mutta maksun voi halutessaan suorittaa myös myöhemmin – mieluimmin kuitenkin vielä kuluvan vuoden 2025 puolella.
Kalastuskunta ei saa toimintaansa mitään muuta tukea, joten kaikki jäsenmaksutulot käytetään lyhentämättömänä Kalajärven ja sen ympäristön kohentamiseen.
Lauantaina 6 syyskuuta pidettiin taas perinteiset järven hoitotalkoot. Pohjoisrannan laiturille olikin kokoontunut hyvä joukko ahkeraa talkooväkeä ja hommat lähtivät sujuvasti liikkeelle. Suunnitelman mukaan uudella kaislaleikkurilla leikattiin mahdollisimman paljon järviheinää ja kerättiin leikkuujäte huolellisesti rannalle maatumaan.
Uusi Klippo leikkuri osoittautui todella loistavaksi työkaluksi, ja toisen veneen perään asennettu leikkuujätteen keruulaite viimeisteli kaikessa nerokkuudessaan siistin lopputuloksen. Varsin lyhyen iltapäivän aikana talkooporukka avasi mukavan määrän järveä auki, vahingoittamatta pohjan kasvillisuutta. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös siihen, että yhtään kaislaa ei jätetty veteen happanemaan.
Leikkuri on vapaasti kaikkien kalastuskunnan jäsenmaksun maksaneiden käytössä Kalajärvellä. Laite löytyy Kalajärventie 17A rannasta, valmiiksi veneeseen kiinnitettynä. Laite syö 98 oktaanista puhdasta bensiiniä ja yhdellä pienellä kanisterilla voi päristellä vaikka koko päivän.
Kalastuskunta on ostanut jäsenten käyttöön tarkoitetun Klippo kaislaleikkurin. Leikkurilla voi niittää 1,5m levyisen kaistaleen vesikasveja, puolen metrin syvvyydestä. Laite asennetaan soutuveneeseen ja niitto onnistuu joko soutamalla tai pienen perämoottorin avustamana. Perämoottorin haittapuolena on leikkujätteen tarttuminen potkurin lapoihin. Pienellä opettelulla harjaantuu löytämään oikean kierteisen ajosuunnan välttääkseen leikkuujätteen tai potkurin voi varustaa siihen tarkoitukseen erityisesti valmistetulla suojalla.
Niittolaite on tarkoitettu ennenkaikkea oman ranta-alueen ylläpitoon. Järven ekosysteemi on herkkä, joten isompien alueiden niitoista sovitaan aina erikseen. On täysin mahdollista, että liiallinen niitto laukaisee leväkasvillisuuden ja sitähän emme kirkkaassa järvessämme halua! Sanomattakin on myös selvä, että kaikki leikkuujäte kerätään leikkaajan toimesta pois järvestä ja läjitetään sen verran kauas rannasta etteivät ravinteet palaa heti takaisin veteen.
Leikkuri painaa noin 60kg, joten se kannattaa asentaa suoraan rannalla omaan veneeseen. Asennus sinällään ei ole monimutkainen operaatio. Nelitahtikone käy 98 oktaanisella bensiinillä tai vastaavalla pienkonebensiinillä, jonka hankinnan huolehtii aina koneen käyttäjä. Öljymäärä on hyvä tarkistaa ennen jokaista urakkaa ja lisätä tarvittaessa.
Klippo löytyy osoitteesta Kalajärventie 15, josta sitä voi Markolta käydä kysymässä!
YLE:n artikkelissa 1.7.2025 kerrotaan kuinka ympäri Suomea on rakennettu kosteikkolauttoja (otsikkokuva myös samasta lähteestä). Nämä keinotekoiset kelluvat saaret voisivat sopia myös meille Kalajärven eteläpään suoalueelle, paristakin syystä:
Mikäli kiinnostusta löytyy, lauttaa voisimme ideoida tulevissa Kalastuskunnan kokouksissa.
Espoon Röylän Kalastuskunta ry teetätti kesällä 2021 laajan järvitutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää miksi Kalajärvessä on viime vuosina esiintynyt selkeästi enemmän kasvillisuutta ja mitä toimenpiteitä tilanne voisi vaatia. Röylän kalastuskunnan jäsenet ovat pääosin Kalajärven ympäristön kiinteistöjä, joiden keskuudessa järven kasvillisuuden runsastuminen on herättänyt huolta ja erilaista toimeliaisuutta oman järven puhtaana pitämiseksi. Myös tulevat Kalajärven kallioiden rakentamishankkeen vaikutukset ovat tuoneet oman lisänsä järven kestokyvyn ja tilanteen selvittämiseksi.
järvitutkimus tehtiin elokuussa 2021. Järvi jaettiin yhdeksään tutkimuslinjaan, joiden kasvillisuus kartoitettiin pinnasta pohjaan asti. Linjoilta arvioitiin eri lajien yleisyys ja peittävyys. Lajien lisäksi arvioitiin rannan luontotyypit ja pohjan laatu. Tutkimukseen kuului myös järven kasvillisuusvyöhykkeiden kartoittaminen ja hoitosuositukset. Hoitosuositukset olivat ehkä tutkimuksen tärkeintä antia Kalajärven rannan asukkaille, sillä näiden perusteella voidaan hakea lupaa jatkotoimenpiteille, kuten ruoppaukselle tai niitoille.
Tutkimuksen lopputulokset olivat pääpiirteissään positiivisia. Kalajärvi on pysynyt vuosikymmeniä melko karuna järvenä veden alhaisen pH arvon vuoksi. Happamuuden noustessa kohti neutraalia tavoitearvoa, monet kasvit ovat yleistyneet, ilman että veden laatu sinällään olisi muuttunut. Ehkä uutena asiana tutkimuksessa nousee esiin että Kalajärven syvemmillä alueilla esiintyy näkinpartaisleviin kuuluvaa hauensilopartaa, joka mattomaisena peittää pohjaa ja estää tehokkaasti pinnalle nousevien kasvien leviämistä. Hauensilopartakasvustoilla on todennäköisesti tärkeä pohjasedimenttiä ja ravinteita sitova rooli niillä alueilla jossa vesikasveja esiintyy nyt vähemmän.
Tutkimuksen johtopäätelmänä niittoja ja ruoppauksia tulisi tehdä vain pienimuotoisesti, lähinnä uimarantojen ja rantalaitureiden ympäriltä niiden käytön mahdollistamiseksi. Kalajärven kasvillisuus muodostuu pääosin kelluslehtisistä kasveista kuten ulpukka ja uistinvita, jotka voidaan poistaa niittämällä, mutta vesikasvien versot kasvavat usein nopeasti takaisin vahvan ja ravinnepitoisen juurakkonsa avulla. Monia kelluslehtisiä lajeja onkin vaikea saada häviämään niittämällä, mutta vuosittain toistuvilla niitoilla voidaan ehkäistä kasvustojen laajentumista ja tihentymistä.
Espoon Röylän Kalastuskunta on saanut tukea tutkimuksen tekemiseen ELY-keskukselta ja Espoon kaupungilta ja jakaa mielellään tulokset myös kaikkien kalajärveläisten nähtäville. Tutkimusraportti löytyy klikkaamalla tästä.
Tämä tulee eittämättä vähän myöhään, mutta ne jäsenet ja järven taloudet jotka eivät vielä ole maksaneet Kalajärven vapaehtoista hoitomaksua – vielä ehtii ennen vuoden loppua! Maksamalla jäsenmaksun, voit liittyä järven hoitoyhdistykseen, vaikka et olisi välttämättä edes järven rannalla asumassa. Yhdistyksemme on kaikille avoin!
Perinteiseen tapaan, maksun suuruus on 20EUR. Tällä rahalla ostamme välineitä järven kunnostukseen, maksamme tutkimuksia ja alueen hoitotoimenpiteitä, sekä istutamme kaloja kaikkien iloksi.
Maksun voi suorittaa seuraavalla ohjeistuksella:
Kalastuskunta piti vuosikokouksensa Hiirisuon asukaspuistossa keskiviikkona 23.10. Yhdistyksen juoksevien asioiden lisäksi, agendalla olivat mm. seuraavat aiheet:
Järven rehevöitymisen hillintä
Päätettiin jatkaa talkootoimin suoritettavaa säännöllistä kasviston niittämistä. Keskitytään järven pohjoispäähän, jossa pyritään pitämään rannat vapaana umpeen kasvaneesta heinästä. Tämän lisäksi pidetään järven keskialue vapaana, jotta vesi pääsee virtaamaan järven pituussuunnassa aaltojen mukana.
Käytetään työkaluna pääasiassa niittoviikatteita. Kalastuskunta jakaa web-sivullaan tarkempia ohjeita ja vinkkejä hyväksi koetuista työkaluista. Jokaisen niiton tuloksena syntyneet niittojätteet läjitetään huolellisesti rannoille, niin että massa ei päädy takaisin järveen. Määrä on kuitenkin niin pientä, että se kuivuttuaan ei kuormita ranta-alueita.
Niittokoneen hankinta
Kesällä 2024 vuokrattiin niittokone, jolla ajettiin aktiivisesti yhden viikonlopun ajan. Kokemukset olivat pääosin erittäin positiivisia. Päätettiin hankkia oma laite, ja tukea sen käyttökuluja vuosittain. Yhdistys hakee toiminta-avustusta myös Espoon kaupungilta rahoituksen tueksi.
Rannalle hylättyjä veneitä
Erityisesti järven pohjoisrannoilla on muutamia soutuveneitä, joita ei selkeästi ole käytetty vuosiin. Päätettiin että laputetaan kevääseen mennessä epäilyttävät veneet pyynnöllä ilmoittaa omistajasta. Kalastuskunta voi tarvittaessa ottaa selkeästi hylättyjä veneitä talkookäyttöön ja pyytää Espoon kaupunkia siivoamaan käyttökelvottomat yksilöt pois.
Särkien hoitokalastus
Järveen on ilmestynyt vuosikymmenien jälkeen isoja elinvoimaisia särkiä. Särki syö kasviplanktoneja kuluttavia eläinplanktonia. Tällä saattaa olla järveä rehevöittävä vaikutus. Päätettiin sallia tällä perusteella rekisteröityjen yhdistyksen jäsenten katiskoilla kalastus vuodesta 2025 alkaen ilman maksullista lupaa. Edellytyksenä on kuitenkin kohdistaa kalastus ennen kaikkea särkiin siten, että Hauki ja ahven päästetään takaisin, särki kompostoidaan aina pois.
Roskaava nuoriso
Kalajärven pohjoispään puistoalueella on ollut vähemmän häiriökäyttäytymistä kuin puiston valmistumisen aikaan pelättiin. Roskaamisesta on kuitenkin tullut riesa. Siivoaminen vaatii rannan asukkailta jatkuvaa toimintaa.
Yksityislaiturit on merkitty kyltein, jotka aika-ajoin revitään pois. Kokouksessa myönnettiin lupa kirjelmöidä Espoon kaupungille kalastuskunnan nimissä, erityisesti uuden Kalajärvenkallion asukkaille, että Kalajärven rannan laiturit ovat rasite-oikeuden omistavien asukkaiden yksityiskäytössä.
Vesiosuuskunta
Järven itä- ja etelärannoille on suunnitteilla vesiosuuskunta. Vaikka hanke on lähtökohtaisesti erittäin kannatettava, kalastuskunnan kokouksessa nousi esiin ihmetys ja huoli siitä miksi näin tärkeä järven ekosysteemiin vaikuttava hanke jätetään yksityisten toimijoiden tehtäväksi. Päätettiin että kalastuskunnan nimissä voidaan kirjelmöidä Espoon kaupungille ja vaatia edelleen kunnallisen jätehuollon järjestämistä koko järven ympäristöön.
Talkootoimintaa
Kalittomalle johtavan polun varteen on kerätty pinoon materiaalia, joka purettiin Kalajärven koululle johtaneista pitkospuista. Päätettiin kutsua talkoot keväälle 2025 ja rakentaa pitkospuut Kaliottomalta tulevan puron kosteikon yli. Tontinomistajalta on saatu rakentamiseen suullinen lupa.
Pyritään kutsumaan kesän aikana useampi niittotalkoohetki, jolloin voidaan yhteistuumin käyttää niittokonetta ja kerätä materiaalia järvestä pois.
Kalajärvestä on tänä vuonna vedetty ennätysmäärä särkiä… ja isoja sellaisia. Kalalaji on parinkymmenen vuoden jälkeen uusi tulokas, sillä tällä vuosituhannella kalakanta on pääosin muodotunut ahvenista ja hauista. Särjet ovat mitoiltaan huiman kokoisia – pääosin reilusti yli 25cm mittaisia, joten ne voivat siellä nähtävästi hyvin.
PItäisikö tästä yllättävästä ilmiöstä sitten olla huolissaan? Ehkäpä hyvinkin. Särkikalojen vaikutuksia vesiluonnolle on tutkittu paljon. Tulokset ovat selkeitä, särkikalat kierrättävät ravinteita järven pohjasta veteen ja sitä kautta lisäävät vesien rehevöitymistä. Tämä heikentää vesien laatua ja lisää leväkukintoja. Rehevöitymiskierre on lähtenyt liikkeelle ihmisten aiheuttamista ravinnepäästöistä veteen, jonka jälkeen särkikalojen lisääntyminen pahentaa tilannetta. Näin siis sanovat alan asiantuntijat.
Nyt siis vain porukalla onget vesiin ja ihan luvan kanssa vetämään sitä särkeä sieltä järvestä ylös. Jos sattuu hauki tai ahven tarttumaan, niin palautetaan ne sinne takaisin syömään nämä uudet tulokkaat pois.
Tervetuloa mukaan Kalajärven kunnostustalkoisiin la 7.9.-su 8.9.2024. Leikkaamme pienellä niittokoneella järven kasvillisuutta rantojen läheisyydestä. Kerätään leikkuujäte yhdessä rannalle ja läjitetään sopivaan paikkaan. Mukaan tarvitaan innokkaita talkoolaisia ja muutama vene haravoimaan leikattuja kasveja sekä rannalle väkeä kottikärryjen kanssa kuljettamaan leikkuujätettä.
Tapaaminen järven pohjoisella, Vihdintien puoleisella rantaraitilla lauantaina 7.9.2024 klo 11.
Sovitaan tehtävänjako ja aikataulut. Keräämiselle on hyvä varata aikaa myös sunnuntailta, koska loput leikkuujätteestä ajautuu rantaan yön aikana.
Samana ajankohtana on Kalajärvipäivä. Talkoisiin voi osallistua myös Kalajärvipäivän jälkeen. 🙂
Tehdään yhdessä järvestä viihtyisämpi.