Asukasyhteisösivusto
Kalastuskunnan kannatusmaksun ohjeet on jaettu Kalajärven talouksiin suoraan postilaatikoihin. Eräpäiväksi on tänä vuonna merkitty syyskuun viimeinen, mutta maksun voi halutessaan suorittaa myös myöhemmin – mieluimmin kuitenkin vielä kuluvan vuoden 2025 puolella.
Kalastuskunta ei saa toimintaansa mitään muuta tukea, joten kaikki jäsenmaksutulot käytetään lyhentämättömänä Kalajärven ja sen ympäristön kohentamiseen.
Kalajärven kiinteistöille, joilla on manttaalin mukainen oikeus Kalajärveen, kuuluu useimmiten oikeus myös Kurkijärveen. Kurkijärventien puoleisessa päästä tullessa ensimäisenä vesialueena vastaan tulee kuitenkin lampi, jolla ei koskaan kartoissa ole ollut mitään nimeä. Lammen reunoja kulkee talvella latu ja kesäisin retkipolku kohti Serenan parkkipaikkaa, mutta muuten käyttöoikeudet lammen vesialueeseen ovat olleet täysin hämärän peitossa.
Ainakin nyt yksi asia kuitenkin muuttuu… lammella on nimi. Se on Hansinjärvi – Hansträsk. Oheinen teksi on lainaus Sami Suvirannan, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuskuksen sivulle kirjoittamasta artikkelista.
Nykyisen tekolammen paikalla oli aiemmin pelto, jolta maanomistaja Hans Juslin (1906–1985) myi multaa 1960-luvulta alkaen. Mullanoton seurauksena paikalle kertyi vettä, ja lisäksi 70- tai 80-luvulla laskuojaa padottiin niin, että muodostui noin kolmen hehtaarin laajuinen tekolampi. Hans Juslin ja hänen sukulaisensa alkoivat niihin aikoihin kutsua paikkaa nimellä Hansträsk. Suomenkielisten lähiasukkaiden kanssa puhuessaan he ovat voineet käyttää myös nimeä Hansinjärvi. Tiedot näistä nimistä on saatu haastattelemalla Hans Juslinin sukulaisia 2025.
Lampi merkittiin vesialueena Espoon opaskarttaan 1990, mutta pitkään lampi oli kartoissa vailla nimeä. Kun lammennimelle oli kuitenkin tarvetta, jotkut opaskartan käyttäjät ottivat viereisellä metsäalueella olleen nimen Riitukki käyttöön lammennimenä. Syntyi myös rinnakkaisnimi Riitukkilampi. Maastonimi Riitukki oli kuitenkin Espoon kartassa vain painovirhe: sen oikea paikka on muutaman kilometrin päässä Vantaan puolella, minne se onkin sijoitettu peruskartassa ja Vantaan opaskartassa.
Caruna on vihdoin viimeistelemässä viimeistenkin talojen liittämisen maakaapelointiin Kalajärventien ja Järvitörmän haja-asustusalueella. Koko 20kV linja, joka nousi maston mäen kautta muuntamolle on nyt kelattu pois ja tolpat kuljetetaan maastosta kierrätykseen. Myös talokohtaiset liittymät on talo talolta saatu tehtyä ja suurin osa kaivannoista on jo tasattu loppukuntoon.
Toivottavasti näillä toimilla vältymme tulevina vuosina harmittavilta sähkökatkoksilta, joskin olihan se aina silloin tällöin jännään nähdä sähkönsinisen valokaaren valaisema talvinen iltataivas kun lumikuorman taivuttamat puut saavat langoilla aikaan oikosulun.
Lauantaina 6 syyskuuta pidettiin taas perinteiset järven hoitotalkoot. Pohjoisrannan laiturille olikin kokoontunut hyvä joukko ahkeraa talkooväkeä ja hommat lähtivät sujuvasti liikkeelle. Suunnitelman mukaan uudella kaislaleikkurilla leikattiin mahdollisimman paljon järviheinää ja kerättiin leikkuujäte huolellisesti rannalle maatumaan.
Uusi Klippo leikkuri osoittautui todella loistavaksi työkaluksi, ja toisen veneen perään asennettu leikkuujätteen keruulaite viimeisteli kaikessa nerokkuudessaan siistin lopputuloksen. Varsin lyhyen iltapäivän aikana talkooporukka avasi mukavan määrän järveä auki, vahingoittamatta pohjan kasvillisuutta. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös siihen, että yhtään kaislaa ei jätetty veteen happanemaan.
Leikkuri on vapaasti kaikkien kalastuskunnan jäsenmaksun maksaneiden käytössä Kalajärvellä. Laite löytyy Kalajärventie 17A rannasta, valmiiksi veneeseen kiinnitettynä. Laite syö 98 oktaanista puhdasta bensiiniä ja yhdellä pienellä kanisterilla voi päristellä vaikka koko päivän.
Kalastuskunta on ostanut jäsenten käyttöön tarkoitetun Klippo kaislaleikkurin. Leikkurilla voi niittää 1,5m levyisen kaistaleen vesikasveja, puolen metrin syvvyydestä. Laite asennetaan soutuveneeseen ja niitto onnistuu joko soutamalla tai pienen perämoottorin avustamana. Perämoottorin haittapuolena on leikkujätteen tarttuminen potkurin lapoihin. Pienellä opettelulla harjaantuu löytämään oikean kierteisen ajosuunnan välttääkseen leikkuujätteen tai potkurin voi varustaa siihen tarkoitukseen erityisesti valmistetulla suojalla.
Niittolaite on tarkoitettu ennenkaikkea oman ranta-alueen ylläpitoon. Järven ekosysteemi on herkkä, joten isompien alueiden niitoista sovitaan aina erikseen. On täysin mahdollista, että liiallinen niitto laukaisee leväkasvillisuuden ja sitähän emme kirkkaassa järvessämme halua! Sanomattakin on myös selvä, että kaikki leikkuujäte kerätään leikkaajan toimesta pois järvestä ja läjitetään sen verran kauas rannasta etteivät ravinteet palaa heti takaisin veteen.
Leikkuri painaa noin 60kg, joten se kannattaa asentaa suoraan rannalla omaan veneeseen. Asennus sinällään ei ole monimutkainen operaatio. Nelitahtikone käy 98 oktaanisella bensiinillä tai vastaavalla pienkonebensiinillä, jonka hankinnan huolehtii aina koneen käyttäjä. Öljymäärä on hyvä tarkistaa ennen jokaista urakkaa ja lisätä tarvittaessa.
Klippo löytyy osoitteesta Kalajärventie 15, josta sitä voi Markolta käydä kysymässä!
YLE:n artikkelissa 1.7.2025 kerrotaan kuinka ympäri Suomea on rakennettu kosteikkolauttoja (otsikkokuva myös samasta lähteestä). Nämä keinotekoiset kelluvat saaret voisivat sopia myös meille Kalajärven eteläpään suoalueelle, paristakin syystä:
Mikäli kiinnostusta löytyy, lauttaa voisimme ideoida tulevissa Kalastuskunnan kokouksissa.
Vesihuoltohanke on nyt saatu onnistuneesti päätökseen ja voimme vihdoin nauttia puhtaasta ja turvallisesta vedestä. Yhteistyö, sitoutuminen ja joustavuus ovat olleet avaintekijöitä tämän projektin onnistumisessa, kiitos vielä kerran teille kaikille.
Projektin lopputilanne:
Osakkaat ovat saaneet loppulaskun liittymähankkeesta ja olemme iloisia voidessamme kertoa, että hanke alitti budjetin.
Meillä on vielä muutama viimeinen kulu tulossa, joihin varoja on varattu:
Tavoitteenamme on, että budjetti riittää myös näihin lopputöihin ilman lisälaskutusta jäsenille.
🚧 Tiealueen viimeistely
Tienpinnan korjaus Kalajärventien osalta jätetään tarkoituksella keväälle vuonna 2026, jotta maa saa painua rauhassa talven yli ennen viimeistelyä. Tämä parantaa lopputuloksen kestävyyttä ja säästää korjauskustannuksissa.
Kiinteistökohtaiset työt ja verovähennys (ei koske kaikkia):
Saatte erilliset laskut oman tonttinne töistä suoraan seuraavilta toimijoilta:
Tarkistakaa vielä saamanne laskut, että ne ovat oikein. Tarkastaa myös, että vesimittari on asennettu oikein päin ja että siinä näkyy kulutuslukemat, mittarin kyljessä on nuoli joka osoittaa oikea suunnan. Muistattehan, että näistä töistä työn osuus on kotitalousvähennyskelpoista! Säilyttäkää siis laskut ja kuitit mahdollista verotusta varten.
Kiitos vielä kerran kaikille osallistumisesta ja luottamuksesta.
Hyvää kesää kaikille!
Kalajärventien vesiosuuskunta ja Caruna aloittavat yhteishankkeen rakentamistyöt viikolla 13. Rakentamistyöt alkavat Kalajärventie 17 kohdalta. Hankkeen yhteydessä alueelle rakennetaan vesijohto, viemäri, sähkökaapelointi sekä valokuituverkko. Urakoitsijana toimii Mc Machine Oy.
Rakennustyöt aiheuttavat valitettavasti tilapäistä haittaa liikenteelle ja liikkumiselle alueella.
Tiestön kapeuden vuoksi olemme urakoitsijan kanssa alustavasti sopineet, että mikäli tie (Kalajärventie tai Järvitörmä) joudutaan sulkemaan kokonaan, tapahtuu se klo 12:00–14:00 välisenä aikana. Näin pyrimme minimoimaan häiriöt työmatkaliikenteelle ja muulle kulkemiselle.
Länsiväylässä oli mielenkiintoinen mielipidekirjoitus Kalittoman kallioiden toisella puolella olevalta Santaharjuntieltä. Kirjoittaja nostaa esille epäkohdan siitä, että Espoon kaupungin tien ylläpito ei kata tien rakenteiden korjausta, vaikka kaikki avustukset on nykyisen sopimuksen mukaan evätty. Kuten meillä Kalajärventiellä, Santaharjulla tienhoitokunta on pistetty aikanaan naftaliiniin sillä olettamalla että sitä ei enää tarvita. Löydät artikkelin alla olevan linkin takaa:
Espoossakin on hyvä muistaa, että kaupungin tarjoama ylläpito on yksipuolinen sopimus, jonka se voi koska tahansa irtisanoa. Näin kävi vuosikymmenen alussa Nurmijärvellä, jossa lähes puolivuosisadan mittainen palvelu irtisanottiin. Lisää tästä oheisen artikkelin takaa:
YLE 30.11.2020
Kalajärvi saa lähes kaiken vetensä lähteistä. Kalajärven kylän kohdalla on iso pohjavesiallas, josta suodattuu jatkuvasti puhdasta kylmää vettä järveen. Varsinaisia pintapuroja on järven molemmilla rannoilla vain pari kappaletta, nekin kesäaikaan yleensä täysin kuivia.
Voimakas pohjavesivirtaus tuo järveen jatkuvasti uutta viileää vettä. Kuumina kesäpäivinä toki vesi lämpiää nopeasti, koska vapaa vedenkorkeus on varsin matala. Tyyninä päivinä veden lämpötilan kerrostuminen on kuitenkin selvästi havaittavissa, varpaita paleltaa vaikka olkapäillä vesi on mukavan lämmintä.
Talvella ja ennenkaikkea keväisin on syytä muistaa että lähteistä nouseva virtaus synnyttää helposti keväällä sulavaan jäähän uveavantoja. Avannot voivat joskus olla huomaamatta lumen alla piilossa, eikä niitä ole helppo huomata. Onneksi Kalajärven avannot ovat yleensä todella pieniä, suurinpiirtein pilkkireiän kokoisia. Kukaan ei niihin ole vielä kuuleman mukaan kokonaan pudonnut, mutta jalkaa on joskus uitettu.
Keväällä 2025, lähteen paikka luisteluradalla