Asukasyhteisösivusto
Kalajärven ympärillä olevissa metsissä ja kalliolla risteilee polkuja joka suuntaan. Reitit kulkevat aluetta täplittävien luonnonsuojelualueiden läpi upeissa maisemissa. Oheiseen karttaan on listattu mielenkiintoisia kohteita, jotka kannattaa käydä bongaamassa!
Kalajärvi on pieni ja matala vesialue, joten se jäätyy yleensä kauttaaltaan ja kantaa varsin luotettavasti kaikkialta kun jään paksuus ylittää 5cm. Talvella jään pinnalle satanut lumi sulaa suojakeleillä ja kinostaa uudelleen, mutta useimpina vuosina siihen kevättalveen mennessä muodostuu todella hieno tasainen pinta, joka kelpaa erinoimaisesti luisteluun ja hiihtoon.
Vuosien mittaa jäällä on viritetty kaikenlaista muutakin mukavaa. On pidetty grillibileet, sahattu toimiva jääkaruselli ja napakelkkakin viihdytti lapsia monena talvena. Jäällä liikkuessa on toki kuitenkin aina hyvä pitää naskalit kaulassa ja muistaa että monen laiturin nokassa piilottelee avoin uintiavanto!
Kalajärven jäällä on lääninhallituksen päätöksellä moottoriajoneuvoilla ajo kielletty, mukaanlukien moottorikelkat, mopot ja mönkijät. Tämä ennenkaikkea järven vesistön suojelemiseksi, jotta laitteista valuva öljy ei pääse herkkää ekosysteemiä sotkemaan. Poikkeukseksi on kuitenkin laskettu luisteluratojen auraukseen ja muuhun järven kunnossapitoon liittyvät ajot.
Vuonna 1988 Kehäsanomat teki juttumatkan Kalajärvelle ja haastatteli Eino ja Toini Koskista, Kalajärventielle aikanaan ensimmäisinä asettautuneita mökkiläisiä. Vaikka artikkelista on nyt jo kohta 40 vuotta aikaa, aiheet kuullostavat hämmästyttävän tutuilta; järven tila herättää huolta, kunnalistekniikkaa kaivataan, mutta järven rauhaa ja luontoa arvostetaan yli kaiken.
Kalajärvelle vielä 2000 luvun alussa muuttaneet kuulivat Koskisen Einon soittavan viulua kesäöisin ja näkivät artikkelissa mainitun Ekonomi Eriksonin ajavan viikottain Järvitörmän mökilleen metallinhohtoisella vuoden 1960-mallia olevalla mersullaan. Niistä päivistä moni mökkitontti on muuttunut poikkeuslupakäsittelyissä vakinaisiksi asunnoiksi, mutta Einon kuvailema Kalajärven henki on edelleen voimissan!
Juuri parempaa kesämökin paikkaa voi tuskin löytää kuin on Meilahdessa asuvilla Eino ja Toini Koskisella. Parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Espoon Kalajärven rannalla sijaitsee hyvin hoidettu järvenrantatontti. Omaa rantaa on sata metriä ja vastaranta on lähes rakentamaton. Koskiset löysivät tontin miltei sattumalla. Eino Koskinen toimi Elannon tarkastajana ja kävi Röylän Hovissa neuvottelemassa mahdollisen tontin hankkimisesta kauppaa varten Röylästä. Kaupan perustaminen Röylään ei tuntunut kannattavalta, mutta sitten Koskinen oli kysynyt kahvipöydässä, että eikö kartanolla ollut järvitonttia myynnissä. Vastaukseksi tuli, että kaksi tonttia on myytävänä.
— Olin kuin auringonpistoksen saanut ja käsirahakin piti nopeasti lainata, ettei kauppa olisi mennyt ohi, kertoo Koskinen hyvästä tilaisuudesta.
— Meillä oli neljä lasta ja rannalle piti päästä nopeasti. Ensin rakennettiin väliaikainen mökki vuonna 1951. Sitten ryhdyttiin varsinaisen kesämökin rakentamiseen, jossa vuonna 1954 juotiin ensimmäiset kahvit.
— Vihdintietä rakennettiin parhaillaan vuonna 1951. Kalajärvelle pääsi joko Bembölen tai Hämeenkylän kautta. Välillä me tulimme koko perhe kahdella polkupyörällä tänne. Välillä firman autolla päästiin osan matkaa rakenteilla olevaa Vihdintietä pitkin. Kalajärventiestä oli silloin vasta alkupää rakennettu. Myyjä työnsi Catepillarilla tien auki mäen alle asti, josta me mökkiläiset yhteistyöllä rakensimme tietä eteenpäin. Koskinen mainitsee tienrakentajista mm. teollisuusneuvos Alpo Eriksonin ja Osmo Oittisen. Silloin oli kulunut vasta kuusi vuotta sodasta ja yhteistyö sujui hyvin.
— Kellään meistä ei ollut silloin edes autoa.
Koskinen muistelee, että Vihdintietä rakennettiin vankityövoimalla ja työmaan dynamiittivarasto oli Kalajärventien risteyksessä. Kerran siitä varastettiin iso määrä dynamiittia ja pian sen jälkeen Espoossa tehtiin neljään eri liikkeeseen dynamiitin avulla murrot. Yksi murron kohteista oli Vanhankylän Elanto, johon Koskinenkin joutui tarkastajana tulemaan heti Uudenvuoden yönä.
Viulun rakentaja
Eino Koskisen harrastuksena on viulujen teko. Tuohon taitoon hän sai innokkeen aikanaan professori Onni Suhoselta. Taitonsa Koskinen on saanut mm. työväenopiston talvikursseilla. Koskinen on rakentanut kaikkiaan noin 25 soitinta ja sen lisäksi hän korjaa viuluja.
— Mestariviuluja en kuitenkaan ota korjattavaksi vaan ohjaan ne ammattimiesten käsiin.
Viulu valmistetaan vaahterasta ja kanteen käytetään kuusta. Koskisen verstas Kalajärven rinteessä on harrastajan unelma. Ikkunoista avautuu näköala järvelle ja rauha on rikkumaton.
Järvi pelastettava
Koskiset ovat huolissaan Kalajärven tulevaisuudesta. Tämä on ensimmäinen kesä, jolloin järvi tuntuu aivan kuolleelta. Muutama vuosi sitten järven tuore kalastuskunta sai järvelle moottoriajoneuvokiellon. Se lopetti talvisen rallin järven eteläpäässä. Ralliajo toi järveen öljyä, jota sai aina kesällä lippoa pinnalta pois.
Kalajärvi on hyvin matala. Eino Koskinen arvelee, että järvessä saa varpailla kosketuksen pehmeään pohjaan joka paikassa. Keskisyvyys on hyvin matala. Kalajärvi on lähdejärvi ja sen virtaama on hyvin pieni. Vesi on usein melko kirkasta mutta samalla järvi on hyvin arka saasteille. Lähitienoon asutuksen voimakas kasvu aiheuttaa lisäpaineita järveä kohtaan. Järven pohjoispäässä on ns. yhteisranta, joka kuuluu osalle pohjoispään kiinteistöjä. Kyse ei ole Koskisten mukaan mistään yleisestä uimarannasta, mutta silti siinä käy paljon uimareita.
— Pelkkä uinti ei sinällään olisi niin vaarallista, mutta kun laiturille ja aivan rannalle lasketaan tarpeita, niin siitä on jo matalalle järvelle haittaa.
— Kalajärven asemakaava toisi järven suojeluunkin ehkä järjestystä ja kaupungin viemäri auttaisi paljon, toteaa Toini Koskinen. Hän toivoo kaupunkia myös mukaan kalastuskunnan käynnistämään suojelutyöhön. Näiden helteiden jälkeen pitäisi yhteistyössä tutkia, mikä järveä vaivaa.
Espoon Röylän Kalastuskunta ry teetätti kesällä 2021 laajan järvitutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää miksi Kalajärvessä on viime vuosina esiintynyt selkeästi enemmän kasvillisuutta ja mitä toimenpiteitä tilanne voisi vaatia. Röylän kalastuskunnan jäsenet ovat pääosin Kalajärven ympäristön kiinteistöjä, joiden keskuudessa järven kasvillisuuden runsastuminen on herättänyt huolta ja erilaista toimeliaisuutta oman järven puhtaana pitämiseksi. Myös tulevat Kalajärven kallioiden rakentamishankkeen vaikutukset ovat tuoneet oman lisänsä järven kestokyvyn ja tilanteen selvittämiseksi.
järvitutkimus tehtiin elokuussa 2021. Järvi jaettiin yhdeksään tutkimuslinjaan, joiden kasvillisuus kartoitettiin pinnasta pohjaan asti. Linjoilta arvioitiin eri lajien yleisyys ja peittävyys. Lajien lisäksi arvioitiin rannan luontotyypit ja pohjan laatu. Tutkimukseen kuului myös järven kasvillisuusvyöhykkeiden kartoittaminen ja hoitosuositukset. Hoitosuositukset olivat ehkä tutkimuksen tärkeintä antia Kalajärven rannan asukkaille, sillä näiden perusteella voidaan hakea lupaa jatkotoimenpiteille, kuten ruoppaukselle tai niitoille.
Tutkimuksen lopputulokset olivat pääpiirteissään positiivisia. Kalajärvi on pysynyt vuosikymmeniä melko karuna järvenä veden alhaisen pH arvon vuoksi. Happamuuden noustessa kohti neutraalia tavoitearvoa, monet kasvit ovat yleistyneet, ilman että veden laatu sinällään olisi muuttunut. Ehkä uutena asiana tutkimuksessa nousee esiin että Kalajärven syvemmillä alueilla esiintyy näkinpartaisleviin kuuluvaa hauensilopartaa, joka mattomaisena peittää pohjaa ja estää tehokkaasti pinnalle nousevien kasvien leviämistä. Hauensilopartakasvustoilla on todennäköisesti tärkeä pohjasedimenttiä ja ravinteita sitova rooli niillä alueilla jossa vesikasveja esiintyy nyt vähemmän.
Tutkimuksen johtopäätelmänä niittoja ja ruoppauksia tulisi tehdä vain pienimuotoisesti, lähinnä uimarantojen ja rantalaitureiden ympäriltä niiden käytön mahdollistamiseksi. Kalajärven kasvillisuus muodostuu pääosin kelluslehtisistä kasveista kuten ulpukka ja uistinvita, jotka voidaan poistaa niittämällä, mutta vesikasvien versot kasvavat usein nopeasti takaisin vahvan ja ravinnepitoisen juurakkonsa avulla. Monia kelluslehtisiä lajeja onkin vaikea saada häviämään niittämällä, mutta vuosittain toistuvilla niitoilla voidaan ehkäistä kasvustojen laajentumista ja tihentymistä.
Espoon Röylän Kalastuskunta on saanut tukea tutkimuksen tekemiseen ELY-keskukselta ja Espoon kaupungilta ja jakaa mielellään tulokset myös kaikkien kalajärveläisten nähtäville. Tutkimusraportti löytyy klikkaamalla tästä.
Tämä tulee eittämättä vähän myöhään, mutta ne jäsenet ja järven taloudet jotka eivät vielä ole maksaneet Kalajärven vapaehtoista hoitomaksua – vielä ehtii ennen vuoden loppua! Maksamalla jäsenmaksun, voit liittyä järven hoitoyhdistykseen, vaikka et olisi välttämättä edes järven rannalla asumassa. Yhdistyksemme on kaikille avoin!
Perinteiseen tapaan, maksun suuruus on 20EUR. Tällä rahalla ostamme välineitä järven kunnostukseen, maksamme tutkimuksia ja alueen hoitotoimenpiteitä, sekä istutamme kaloja kaikkien iloksi.
Maksun voi suorittaa seuraavalla ohjeistuksella:
Kalastuskunta piti vuosikokouksensa Hiirisuon asukaspuistossa keskiviikkona 23.10. Yhdistyksen juoksevien asioiden lisäksi, agendalla olivat mm. seuraavat aiheet:
Järven rehevöitymisen hillintä
Päätettiin jatkaa talkootoimin suoritettavaa säännöllistä kasviston niittämistä. Keskitytään järven pohjoispäähän, jossa pyritään pitämään rannat vapaana umpeen kasvaneesta heinästä. Tämän lisäksi pidetään järven keskialue vapaana, jotta vesi pääsee virtaamaan järven pituussuunnassa aaltojen mukana.
Käytetään työkaluna pääasiassa niittoviikatteita. Kalastuskunta jakaa web-sivullaan tarkempia ohjeita ja vinkkejä hyväksi koetuista työkaluista. Jokaisen niiton tuloksena syntyneet niittojätteet läjitetään huolellisesti rannoille, niin että massa ei päädy takaisin järveen. Määrä on kuitenkin niin pientä, että se kuivuttuaan ei kuormita ranta-alueita.
Niittokoneen hankinta
Kesällä 2024 vuokrattiin niittokone, jolla ajettiin aktiivisesti yhden viikonlopun ajan. Kokemukset olivat pääosin erittäin positiivisia. Päätettiin hankkia oma laite, ja tukea sen käyttökuluja vuosittain. Yhdistys hakee toiminta-avustusta myös Espoon kaupungilta rahoituksen tueksi.
Rannalle hylättyjä veneitä
Erityisesti järven pohjoisrannoilla on muutamia soutuveneitä, joita ei selkeästi ole käytetty vuosiin. Päätettiin että laputetaan kevääseen mennessä epäilyttävät veneet pyynnöllä ilmoittaa omistajasta. Kalastuskunta voi tarvittaessa ottaa selkeästi hylättyjä veneitä talkookäyttöön ja pyytää Espoon kaupunkia siivoamaan käyttökelvottomat yksilöt pois.
Särkien hoitokalastus
Järveen on ilmestynyt vuosikymmenien jälkeen isoja elinvoimaisia särkiä. Särki syö kasviplanktoneja kuluttavia eläinplanktonia. Tällä saattaa olla järveä rehevöittävä vaikutus. Päätettiin sallia tällä perusteella rekisteröityjen yhdistyksen jäsenten katiskoilla kalastus vuodesta 2025 alkaen ilman maksullista lupaa. Edellytyksenä on kuitenkin kohdistaa kalastus ennen kaikkea särkiin siten, että Hauki ja ahven päästetään takaisin, särki kompostoidaan aina pois.
Roskaava nuoriso
Kalajärven pohjoispään puistoalueella on ollut vähemmän häiriökäyttäytymistä kuin puiston valmistumisen aikaan pelättiin. Roskaamisesta on kuitenkin tullut riesa. Siivoaminen vaatii rannan asukkailta jatkuvaa toimintaa.
Yksityislaiturit on merkitty kyltein, jotka aika-ajoin revitään pois. Kokouksessa myönnettiin lupa kirjelmöidä Espoon kaupungille kalastuskunnan nimissä, erityisesti uuden Kalajärvenkallion asukkaille, että Kalajärven rannan laiturit ovat rasite-oikeuden omistavien asukkaiden yksityiskäytössä.
Vesiosuuskunta
Järven itä- ja etelärannoille on suunnitteilla vesiosuuskunta. Vaikka hanke on lähtökohtaisesti erittäin kannatettava, kalastuskunnan kokouksessa nousi esiin ihmetys ja huoli siitä miksi näin tärkeä järven ekosysteemiin vaikuttava hanke jätetään yksityisten toimijoiden tehtäväksi. Päätettiin että kalastuskunnan nimissä voidaan kirjelmöidä Espoon kaupungille ja vaatia edelleen kunnallisen jätehuollon järjestämistä koko järven ympäristöön.
Talkootoimintaa
Kalittomalle johtavan polun varteen on kerätty pinoon materiaalia, joka purettiin Kalajärven koululle johtaneista pitkospuista. Päätettiin kutsua talkoot keväälle 2025 ja rakentaa pitkospuut Kaliottomalta tulevan puron kosteikon yli. Tontinomistajalta on saatu rakentamiseen suullinen lupa.
Pyritään kutsumaan kesän aikana useampi niittotalkoohetki, jolloin voidaan yhteistuumin käyttää niittokonetta ja kerätä materiaalia järvestä pois.
Polku on taas raivattu auki. Eteläpään pitkospuiden luokse oli kaatunut syksyn myräkässä kolmen ison kuusen rykelmä, jonka parissa vierähti sahaajalla tovi työn touhussa. Myös Kalajärvenrannan päässä polulle kaatunut koivu on siivottu klapipinoon. Hienoa, että meillä löytyy sahankäyttötaitoisia puuhamiehiä ja -naisia, jotka pitävät paikat talkootoimin kunnossa! Kiitoksia siitä!
Tiesitkö, että Kalajärven länsipuolta kiertävä polku on luokiteltu arvokkaaksi kulttuurikohteeksi. Se edustaa alkuperäisessä asussaan jo 1700-luvun kartoissa esiintyvää ratsupolkua. Lisää aiemmassa artikkelissa.
Perusmäen avokallioilla on mielenkiintoinen kirnuryhmä, joista suurimman läpimitta on noin 1,5 metriä. Toinen isoista kirnuista on sekin reilun metrin halkaisijaltaan.
Kirnut on kohtalaisen helppo löytää. Kalittomalta johtaa polku Santaharjuntielle, suunnilleen talonnumero 16 paikkeille. Jotakuinkin puolessa välissä on suuri avoin kalliorinne. Kalittomalta tullessa sen oikealla puolella, vähän ylärinteessä näkyy kaksi vierekkäistä kiveä. Kun lähtee näiden kivien välistä rinteen muotoja noudattaen kulkemaan noin 50m eteenpäin, pitäisi pian näkyä peurojen syöttöpaikka. Ylimmäinen kirnuista löytyy aivan vierestä. Isoin kirnu on siitä muutaman metrin päässä alarinteessä.
Espoon kaupunki rakentaa loppuvuoden aikana kuntoportaat Hiirisuon puoleiselle kalliorinteelle. Suoheinäntien päästä lähtevälle kulkuväylälle rakennetaan pieni parkkialue ja näyttää siellä olevan pari tolppaa polkupyörien pysäköintiäkin varten jo valmiina.
Portaita näyttää tulevan 179 askelmaa, jotka nousevat 21m ylöspäin. Kokonaispituutta rakennelmalle tulee 83,2m. Portaat rakennetaan olemassa olevan polun viereen rinteen puolelle, siten että halutessaan voi edelleen nousta myös polkua pitkin.
Kuvien lähde ja lisätietoja: Espoon puistosuunnitelma Kalajärven kuntoportaista
Kalittoman lammen ympärillä ollutta luonnonsuojelualuetta laajennetaan, kattamaan lammelle johtava soistunut kanjonialue ja sen ympäröivät kalliojyrkänteet. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä vuoden 2024 lopulla ja muutos tapahtunee vuoden 2025 aikana.
Luonnonsuojelualue sopii erinomaisesti paikalleen, sillä kanjoni ja Kaliton kallioineen muodostavat kiistämättä erityislaatuisen luontokohteen. Käytännössä alueella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakentamiseen tai liikennejärjestelyihin, sillä sinne ei toistaiseksi mitään suunnitelmia ole kohdistunut.
Tai jotain aina kuitenkin… Caruna suunnitteli vielä vuoden 2024 alussa kaivavansa Kalajärventien muuntoasemalle vievän siirtolinjan Kalittomankorven kanjonin pehmeään maahan, sillä Kalajärventien piennar osoittautui siihen kalliiksi vaihtoehdoksi. Monet ovatkin uteliaana ihmetelleet tähän tarkoitukseen jätettyjä sinisiä merkkipaaluja maastossa, joissa lukee merkintä ”reitti”. Suunnitelma on sittemmin kariutunut luonnonsuojelualueen ehdotuksen edetessä ja Carunalle yhteiskaivuu vesiosuuskunnan kanssa näyttää olevan uusi mahdollisuus saada ilmajohdot sääilmiöiltä suojaan.
Lisää aiheesta Espoon kaupungin sivuilla: Kalittoman luonnonsuojelualue