Isoja Särkiä!

Isoja Särkiä!

Kalajärvestä on tänä vuonna vedetty ennätysmäärä särkiä… ja isoja sellaisia. Kalalaji on parinkymmenen vuoden jälkeen uusi tulokas, sillä tällä vuosituhannella kalakanta on pääosin muodotunut ahvenista ja hauista. Särjet ovat mitoiltaan huiman kokoisia – pääosin reilusti yli 25cm mittaisia, joten ne voivat siellä nähtävästi hyvin.

PItäisikö tästä yllättävästä ilmiöstä sitten olla huolissaan? Ehkäpä hyvinkin. Särkikalojen vaikutuksia vesiluonnolle on tutkittu paljon. Tulokset ovat selkeitä, särkikalat kierrättävät ravinteita järven pohjasta veteen ja sitä kautta lisäävät vesien rehevöitymistä. Tämä heikentää vesien laatua ja lisää leväkukintoja. Rehevöitymiskierre on lähtenyt liikkeelle ihmisten aiheuttamista ravinnepäästöistä veteen, jonka jälkeen särkikalojen lisääntyminen pahentaa tilannetta. Näin siis sanovat alan asiantuntijat.

Nyt siis vain porukalla onget vesiin ja ihan luvan kanssa vetämään sitä särkeä sieltä järvestä ylös. Jos sattuu hauki tai ahven tarttumaan, niin palautetaan ne sinne takaisin syömään nämä uudet tulokkaat pois.

Kalajärvelle vesiosuukunta

Kalajärvelle vesiosuukunta

Kunnan vetämät vesi- ja viemärilinjat ulottuvat Kalajärventie 16 mäkeen asti. Siitä eteenpäin talot ovat omien kaivojen ja loka-autojen varassa. HSY on vuosia jahkaillut kunnalistekniikan viemisestä tietä eteenpäin, mutta kohde ei näytä nousevan prioriteettilistalla lainkaan siihen pisteeseen että joku päivä olisi edes realistista odottaa työmiesten saapumista.

Tien varren asukkaat ovat päättäneet ottaa aloitteen omiin käsiinsä ja perustaa vesiosuuskunnan. Mukaan hankkeeseen on jo lähtenyt reilu kolmannes talouksista ja Caruna rahoittaa osaltaan työtä asentamalla sähkö- ja tietoliikennekaapelit samaan kaivantoon.

Työt alkavat puiden kaadoilla Kalajärventien varrelta jo nyt syyskuun 2024 aikana.

Syystalkoot 7-8 Syyskuuta 2024

Syystalkoot 7-8 Syyskuuta 2024

Tervetuloa mukaan Kalajärven kunnostustalkoisiin la 7.9.-su 8.9.2024. Leikkaamme pienellä niittokoneella järven kasvillisuutta rantojen läheisyydestä. Kerätään leikkuujäte yhdessä rannalle ja läjitetään sopivaan paikkaan. Mukaan tarvitaan innokkaita talkoolaisia ja muutama vene haravoimaan leikattuja kasveja sekä rannalle väkeä kottikärryjen kanssa kuljettamaan leikkuujätettä.

Tapaaminen järven pohjoisella, Vihdintien puoleisella rantaraitilla lauantaina 7.9.2024 klo 11.

Sovitaan tehtävänjako ja aikataulut. Keräämiselle on hyvä varata aikaa myös sunnuntailta, koska loput leikkuujätteestä ajautuu rantaan yön aikana.

Samana ajankohtana on Kalajärvipäivä. Talkoisiin voi osallistua myös Kalajärvipäivän jälkeen. 🙂

Tehdään yhdessä järvestä viihtyisämpi. 

Kuninkaantie.. tai ainakin polku Kalajärvellä

Kuninkaantie.. tai ainakin polku Kalajärvellä

Kuninkaantien verkosto Turusta Pietariin ei rajoittunut vain kärryin kuljettaviin pääreitteihin, vaan isompien talojen väleillä kulki metsien läpi ratsukoilla kuljettavia polkuja. Buusintie ja sen jatkona kulkeva polku Kalajärven pohjoispuolella on yksi vanhimpia Uudellamaalla alkuperäisellä paikallaan säilyneitä osia tästä tieverkostosta.

Espoon kaupunki on julkaissut pienen historiikin Espoon pohjois- ja keskiosien hitorialliset tiet, jossa sivuilla 49-51 mainitaan ”Buusintie-nimetön polku-osuus Kalajärven rannalla”. Ratsupolku on yhdistänyt Punametsän (Rödskog) kylän Vantaan Keimolaan (Keinby), josta yhteys on liittynyt edelleen Helsingin pitäjän kirkolle ja Klaukkalasta pohjoiseen kulkevalle kärrytielle. Polku on ainutlaatuinen juuri siksi, että se on säilynyt sellaisenaan jo vuosisatoja. 

1923 piirretyssä kartassa Kalajärvi on vielä erämaajärvi, ilman ensimmäistäkään rakennusta. Buusintieltä alkava polku näkyy erittäin hyvin siinä paikassa kun se on todennäköisesti ollut satoja vuosia.

Kalajärven kierros on varsin suosittu kävelyreitti. Seuraavalla kerralla kun tallustat omassa rauhassa tutulla polulla, voit miettiä kuinka siinä jo 1600-luvulta alkaen ovat ratsumiehet kiitäneet rusthollilta toiseen ja liikenne on saattanut olla aika-ajoin vilkastakin.

Vuonna 2015 Kalastuskunta rakensi talkoilla järven pohjosrannalle kosteimpiin paikkoihin pitkospuut
Kalajärvi Kartoilla 1700-luvulta

Kalajärvi Kartoilla 1700-luvulta

Kalajärvi on esiintynyt karttalehdillä aina samalla suomenkielisellä nimellään, vuosisadasta toiseen. Ympärillä olevat kaikki muut paikannimet ovat pääosin olleet ruotsinkielisiä, mutta jostain syystä Kalajärvi ei koskaan ole saanut nimeä paikallisten äidinkielen mukaan.

1700-luvun kartoissa Röylän pellot ovat jo nykysijoillaan. Kalajärvi ja ympäröivät kalliot on piirretty koskemattoman metsän keskelle.

Vuoden 1760 karttalehti. Kalajärwi Träsk.
Vuoden 1776 karttasivulla näkyy ensimmäisen kerran myös Kaliton ja järven pohjoisrantaa kiertävä ratsupolku

1800-luvulla Venäjän maakuntakartoissa Kalajärvi näkyy nimeltä mainittuna, mutta varsin ylimalkaan piirrettynä sinisenä plänttinä. Mielenkiintoisinta varmaan huomata kuinka Luukinjärvi on lähes kaksi kertaa nykyistä kokoaan suurempi.

1900-luvulle tultaessa Pohjois-Espoon nopea kehitys näkyy erityisesti karttalehdillä. Vielä 1920 ja 30-luvun kartoissa Kalajärvi on keskellä metsiä polkujen päässä, mutta 1950-luvulla Porintie kulkee jo pohjoisrantaa viistäen ja järven rannat on lohkottu mökkitonteiksi.

Kalajärven itäpuoli oli vuonna 1937 vielä koskematonta metsämaata
Kartta vuodelta 1958 – Valtatie kulkee Kalajärven pohjoispuolella ja kesämökit täplittävät rantoja vuonna 1952 Hovinkartanon mailta lohkotuille tonteille.
Vuoden 1961 Kartassa kesämökkien tonttien rajat näkyvät jo selvästi, mutta Kalajärventie ei vielä ulotu Koskisen Einon (nro 19) mökkiä pidemmälle. Tästä eteenpäin Ekonomi Eriksson rakennutti tien pian loppuun asti Järvitörmän mökilleen.